Vastuu omasta onnellisuudesta
Minua motivoi vastuu. Työelämässä saan intoa mitä enemmän vastuuta voin ottaa. Mutta miksi henkilökohtaisessa elämässäni olen usein yrittänyt ulkoistaa vastuun muualle? Ikuisessa onnellisen elämän ja hyvinvoinnin etsinnässäni olen selvitellyt onnellisen elämän reseptiä. Yksi reseptin ainesosista on mielestäni vastuu. Sana saattaa kalskahtaa monen korvaan harmaalta ja vakavalta, mutta sen ei todellisuudessa tarvitse olla sitä. Vastuun ottaminen on aktiivista toimintaa, joka luo tunnetta oman elämän hallinnasta. Siinä se! Sen vuoksi vastuu kalifikoituu onnellisen elämän raaka-aineeksi. Vuosia tehneeni toisin ja huomanneeni kuinka huonosti se toimii, olen päätynyt seuraaviin johtopäätöksiin (toki muutaman viisaan ihmisen avustuksella): Minä olen vastuussa omasta onnellisuudestani. Olen vastuussa terveydestäni, ei lääkäri. Vain minä päätän mitä pistän suuhuni joka päivä ja valitsenko ulkoilun sohvan sijasta. Olen vastuussa työstäni, ei yhteiskunta tai työnantaja. Vain minä voin olla ...