Kestävästi matkalla

Tapa tukea paikallista Kestava matkailu tuo monien mieleen ensimmaisena ekologiset asiat ja kuinka matkustaa "vihreammin". Tama ei ole ihme, silla koko kestavan kehityksen konseptikin lahti kayntiin ymparistoliikkeena. Matkailu tapahtuu kuitenkin suurimmiksi osin alueilla, joissa vaikutuksia aiheutuu myos muillekin kuin luonnolle. Matkailu tapahtuu jonkun kotona. Ja nama jotkut saavat tuta nahoissaan usein huomattaviakin matkailun aiheuttamia vaikutuksia. Nama sosiaaliset ja kulttuuriset vaikutukset matkakohteiden paikallisvaestolle eivat nayttaydy yleensa vasta kuin pitempien aikojen kuluessa, ja juuri sen takia, etteivat ne ole niin ilmeisia, myoskaan monella matkailijalla ei ole mitaan hajua koko asiasta.  Koska kestava matkailu on kuitenkin tallainen pyha kolminaisuus, niin sen tulisi luonnonsuojelun lisaksi edistaa paikallisvaeston sosiaalisia oloja seka kulttuurin suojelua. Ja yksi matkailumuoto, milla voitaisiin potentiaalisesti juuri naita sosio-kulttuurisia oloj...

Tassa siis aiemmin lupaamani lista paremman ravitsemuksen kulmakivista. (Liittyen aiempaan blogitekstiini "Hyvan elaman evaat" ja pohjautuen tekstissa mainitsemani amerikkalaisen hammaslaakarin tutkimuksiin alkuperaiskansojen ruokavaliosta.) Esitan listan hieman tiivistetyssa muodossa. Alkuperaiskansojen ruokavaliota mukaillen paremman ravitsemuksen paaperiaatteet ovat siis jotakuinkin seuraavanlaiset: - Syo TUORETTA ruokaa, joka on LUOMUA, eika millaan tavalla prosessoitua. - Syo ainoastaan ruokia, jotka voivat pilaantua (ja tietenkin ennen kuin se on pilaantunut, jos jotakuta jaa mietityttamaan ;) . Ei siis sailontaaineilla kyllastettya tavaraa. - Syo ruokaa, joka sisaltaa paljon proteiineja. Esim. riistaelaimien liha, sisaelimet, munat ja merenelavat. - Kayta taysmaitoa ja sen "johdannaisia", kuten raakavoi. -Kayta vain perinteisia  rasvoja ja oljyja. Esim. voi, elainperaiset rasvat, extra neitsyt oliivioljy, kylmapuristetut oljyt; pellavansiemenoljy, see...

Alla lista matkanvarrella kohtaamistamme yrityksista, jotka tavalla tai toisella pyrkivat toiminnallaan edistamaan kestavyytta: Majoitus - Hostal Llullu Llama, Isinlivi, Ecuador (Ekoystavallinen ja pyrkii tukemaan paikallista yhteisoa) - El Jardin, Samaipata, Bolivia (Hyvia ekoystavallisia ratkaisuja, joita omistaja sanoi rakentavansa koko ajan lisaa) - Hostal Tiana, Latacunga, Ecuador. -> Mahdollisuus lahjoittaa vaatteita ym. katulapsijarjestolle. - Secret Garden, Quito, Ecuador. -> Mahdollisuus lahjoittaa vaatteita ym. hostellin kautta katulapsijarjestolle. Matkanjarjestajat: - Runa Tupari, Otavalo, Ecuador -> Yhteisömatkailua - RESPONS, Huaraz, Peru. -> Yhteisomatkailua (community-based tourism) - Gondor Trekkers, Sucre, Bolivia. -> Vaellusta paikallisia yhteisoja mahdollisimman paljon suoraan tukien. (voittoatavoittelematon) Vesipullon tayttomahdollisuus: CAFE MUSE, Cusco, Peru:, San Blas:in kaupungin osassa, San Blas aukion suihkulahteen ylapuolell...

Hyvia uutisia vapaaehtoistyopaikastamme RESPONSista Perun Huarazista. Heidan yhteisomatkailuhankkeensa Vicosin kylasta (jossa mekin paastiin kaymaan kurkkaamassa paikallista maalaisidyllia) sai kunniamaininnan Virgin Holidaysin Responsible Travel Awardseissa!!! Melkein paasi pokkaamaan ykkopalkinnon, mutta paasy noinkin pitkalle oli mahtava suoritus, varsinkin kun nama "mittelot" ovat alansa arvostetuimmat! (jos nain uskaltaa sanoa) Kaykaa tsekkaa Youtuubista Vicosin projektin paamiehen, aivan mahtavan tyypin, Pablon, Euroopan reissun videopatkia: http://www.youtube.com/user/responshz?utm_source=RESPONS+News+-+English&utm_campaign=117fd4cd0e-RESPONS_Newsletter_N_7&utm_medium=email

Nyt halusin kirjoittaa meille kaikille niin mieluisasta aiheesta kuin RUOASTA. Ja mitenko tama liittyy kestavaan matkailuun...ööö...vaikkapa niin, etta jotta me matkailijat jaksaisimme kiertaa ahkerasti nahtavyyksista toiseen, tulee meidan voida hyvin, mika edellyttaa, etta myos syomme hyvin. No okei melkoinen aasinsilta. Vaikka ruoka ei SUORANAISESTI kuulu kestavan matkailun yleisimpiin aiheisiin, niin se kyllakin kuuluu enemman kuin paljonkin kestavaan kehitykseen, lahinna ruoan tuottamiseen liittyvien kysymysten osalta. Joten pitemmitta selittelyitta kaykaamme kiinni aiheeseen: Mita suuhun pistammekaan? Jalleen kerran loysin mehukkaita juttuja eraasta samaisesta aikakausilehdesta (kaikki kunnia Eco Chamanica-lehdelle hyvista juttuvalinnoistaan!). Juttu kertoi terveellisesta ruoasta, seuraavassa niita siis lainaillen. "Vuonna 1930 Pohjois-Amerikkalainen hammaslaakari teki mielenkiintoisen tutkimuksen, jossa pyrki loytamaan karieksen aiheuttajan. Han j...

“...On kaikki sinulle vain omaisuutta Ja valtaat nimiin kaiken minkä näät; Vaan tiedän, jokaisella olennolla Elämä ja henki on sisällään. On mielestäsi ihmisiä aina vain kaltaisesi eikä kukaan muu: Vaan katso joskus silmiin muukalaisen onni uusi kohdallasi toteutuu. Ja sä kuuletko jo suden huudon täyden kuun? Sen miksi ilveskissa naurahtaa? Voitko laulaa äänin jylhän isä vuoren Värit tuulen pystytkö sä maalaamaan, Värit tuulen pystytkö sä maalaamaan. Käy juosten pitkin näitä metsäteitä ja maista marjat maan ja auringon Voit kieriskellä rikkauksissa aina, huomaat sen mikä niiden arvo on. On veljiäni sade sekä tuuli ja ystäväni luodut metsien. On kaikki täällä yhteydessä kaikkeen joka tietä elämän käy kulkien. Käy näin puumme korkeuksiin, jos ne kaadetaan, jää tyhjä taivas vaan...“ (Laulu Tuulen varit) Varsinkin Perussa ja Boliviassa saimme kuulla paljon alkuperaiskansojen "konseptista", josta mielestani muidenkin voisi olla todella hyodyllista ott...

Jain viela miettimaan, etta mielestani on kuitenkin jotain, mita KAIKKI voivat tehda kerjaamista ja kerjalaisia kohdatessaan. Tama on: Kohdella heita kunnioittavasti. Kohdella heita ihmisina. Talla tarkoitan sita, ettei heita tarvitse karttaa kadulla ihan kuin he kantaisivat ruttoa, tai olla heille toykea kun he tulevat "hairitsemaan" sinun kolmen ruokalajin luksusillallistasi terassiravintolassa. Monesti katse voi kertoa enemman kuin tuhat sanaa, ja voin vain kuvitella kuinka paljon vihaisia ja paheksuvia katseita kerjalaiset saavat osakseen. On jo varmasti tarpeeksi noyryyttavaa kerjalaisille, etta he joutuvat alentumaan likaisille kaduille anelemaan ohikulkevilta ihmisilta apua. Kaiken hieman erilaisen kummaksuminen on varmasti melko vaistonvarainen ja luonnollinen reaktio meille ihmisapinoille, mutta kaytostaan voi aina yrittaa muuttaa kun sita tiedostaa. En itsekaan ole tassa puhdas pulmunen ja huomaan monesti kuinka laum...