Take life like this


Comentarios

Publicar un comentario

Entradas populares de este blog

Mitä ottaisit mukaan autiolle saarelle?

Vähempi on parempi, kun puhutaan materiasta ja maapallon hyvinvoinnista. Myös ihmisten siis. Tämän tekstin aihe kirposi mieleeni lenkkeillessäni kirpeässä syysilmassa muutama päivä sitten. Kaikki oli täydellistä. Kaunis metsäpolku. Aurinko paistoi upeasti puissa jäljellä sinnittelevien lehtien lomasta ja tunnelma oli harmoninen. Sitten takaani kuului traktorin pörinä ja tajusin joutuvani väistämään lastenvaunujen kanssa lähes ojan puolelle, jotta traktori mahtui ohitsemme. Mikään ei ole mielestäni niin ärsyttävää, kuin motorisoidut välineet kävelytiellä. Tämä ei kuitenkaan ole tekstin aihe, vaan se, mitä traktori teki. Puhalsi lehtiä suurella puhaltimella. Niinkuin ne pari hassua lehteä kävelytiellä häiritsisivät olennaisesti kävelyelämystä. Sen lisäksi, etten todellakaan näe lehtienpuhallusta mitenkään tarpeelliseksi, aiheutuu siitä 1. Melua 2. Pakokaasuja ja turhaa materiaalien tuhlausta 3. Turhaa ajankulua työntekijälle (jos työllisyyttä haluttaisiin lisätä, voitaisiin mielummi...
Leer más

Täällä taas!

Istun aivan hurmiossa Quitolaisen hostellin kattoterassilla tuijottelemassa Andien vuoristomaisemaa. Tuntuu uskomattomalta olla taas samaisessa hostellissa, josta Etelä-Amerikan kiertomatkamme alkoi yli 2 vuotta sitten. Kaikki vaikuttaa olevan juuri niinkuin muistinkin. Vain vähän lämmintä vettä antavista sähkösuihkuista ja viileistä kivitaloista huolimatta tämä paikka on aivan ihana! Olen Ecuadorissa kuukauden. Osallistun järjestömme NuevoMundon projektin seurantamatkaan ja harrastan siinä ohessa myös lomailua, mm. matka Amazonin viidakkoon. Matkustimme projektin vetäjämme Mikan kanssa yli 30h. Ensin iltalento Helsingistä Pariisiin, josta jatkolento lähti vasta aamulla. Päädyimme halpaan majoitusvaihtoehtoon, eli Charles de Gaullen kivilattiaan ja vinoon penkkiin (Näin UM:n seurantamatkoilla :). Unta tuli pätkissä ehkä korkeintaan 2 tuntia. Seuraavaksi lentokoneen keula suuntasi kohti Miamia, jossa saimme ottaa kunnon juoksut, jotta ehdimme jatkolennolle. Meno näytti enemmän tai ...
Leer más

Kerjaaminen 2 (aina jotain unohtuu..)

Jain viela miettimaan, etta mielestani on kuitenkin jotain, mita KAIKKI voivat tehda kerjaamista ja kerjalaisia kohdatessaan. Tama on: Kohdella heita kunnioittavasti. Kohdella heita ihmisina. Talla tarkoitan sita, ettei heita tarvitse karttaa kadulla ihan kuin he kantaisivat ruttoa, tai olla heille toykea kun he tulevat "hairitsemaan" sinun kolmen ruokalajin luksusillallistasi terassiravintolassa. Monesti katse voi kertoa enemman kuin tuhat sanaa, ja voin vain kuvitella kuinka paljon vihaisia ja paheksuvia katseita kerjalaiset saavat osakseen. On jo varmasti tarpeeksi noyryyttavaa kerjalaisille, etta he joutuvat alentumaan likaisille kaduille anelemaan ohikulkevilta ihmisilta apua. Kaiken hieman erilaisen kummaksuminen on varmasti melko vaistonvarainen ja luonnollinen reaktio meille ihmisapinoille, mutta kaytostaan voi aina yrittaa muuttaa kun sita tiedostaa. En itsekaan ole tassa puhdas pulmunen ja huomaan monesti kuinka laum...
Leer más