Hyvan elaman evaat
Nyt halusin kirjoittaa meille kaikille niin mieluisasta aiheesta kuin RUOASTA.
Ja mitenko tama liittyy kestavaan matkailuun...ööö...vaikkapa niin, etta jotta me matkailijat jaksaisimme kiertaa ahkerasti nahtavyyksista toiseen, tulee meidan voida hyvin, mika edellyttaa, etta myos syomme hyvin. No okei melkoinen aasinsilta. Vaikka ruoka ei SUORANAISESTI kuulu kestavan matkailun yleisimpiin aiheisiin, niin se kyllakin kuuluu enemman kuin paljonkin kestavaan kehitykseen, lahinna ruoan tuottamiseen liittyvien kysymysten osalta.
Joten pitemmitta selittelyitta kaykaamme kiinni aiheeseen:
Mita suuhun pistammekaan?
Jalleen kerran loysin mehukkaita juttuja eraasta samaisesta aikakausilehdesta (kaikki kunnia Eco Chamanica-lehdelle hyvista juttuvalinnoistaan!). Juttu kertoi terveellisesta ruoasta, seuraavassa niita siis lainaillen.
"Vuonna 1930 Pohjois-Amerikkalainen hammaslaakari teki mielenkiintoisen tutkimuksen, jossa pyrki loytamaan karieksen aiheuttajan. Han jatti laboratorionsa ja mikroskooppinsa ja lahti tutkimaan ihmisryhmia, jotka ovat terveimpia maailmassa. Ja mista han loysi tallaisia ihmisryhmia? ->Yllatys yllatys Luonnosta!
Tohtori loysi etsimansa ihmiset kaukaa "sivilisaatiosta"; eristyksissa elavista yhteisoista. Nama luonnossa elvat intiaanit ja yhteisot olivat terveita kuin pukit; heidan ruumiinsa olivat vahvoja ja hampaat taydellisessa kunnossa (vaikkakin heidan hammashygieniannsa oli taysin tai lahes olematonta). Yhteisoihin, joita tohtori tutki ympari maailman, lukeutui muun muassa Perun Amazonin ja rannikon intiaaneja, Australian aboriginaaleja, Uuden-Seelannin Maoreja, alkuperaisheimoja Afrikasta, Eskimoja jne. Ja kaikki nama yhteisot noudattivat heidan perinteisia ruokavalioitaan.
Tohtori tutki myos samaisten heimojen jasenia, jotka olivat hylanneet perinteisen ruokavalionsa ja korvanneet sen lansimaisemmalla ruoalla. Selvisi, etta nama tyypit karsivat tismalleen samoita lansimaalaisille tyypillisista terveysongelmista, kuten ongelmista luustossa, hammasongelmista kuten karieksesta, heikenneesta vastustuskyvysta jne. Nain ollen kaikki viittasi siihen, etta kyse oli ruokavaliosta.
Mita nama ihmiset sitten syovat?
Keskeinen teema heidan ruokavaliossaan on tietyt elainperaiset ruoat, jotka ovat rikkaita ravinneaineissa, mutta joita tana paivana pidetaan jopa vaarallisena terveydelle. Tohtori selvitti, etta jotta ihmiskeho imee suurimman osan vitamiineista ja mineraaleista, tyydyttyneet elainperaiset rasvat ovat erittain tarkeita. Naita ravinneaineita ja tarkeita tyydyttyneita rasvoja loytyy erityisesti sellaisten lehmien maitotuotteista, jotka syovat tuoreita ja vihreita kasveja ja ruohoa (EI sellaisten, jotka syovat kuivaa heinaa ja tiivisteita), erityisesti raakavoista, myos kalojen ja muiden elainten sisaelimista kuten maksasta, kalanmunista ja merenelavista.
Tohtori sai myos selville, etta nama perinteisia ruokavalioita noudattavat ihmiset olivat onnellisia, iloisia ja tunne-elamaltaan stabiileja. Eli mika on siis avain hyvaan ravintoon? Tee kaikki, kuten intiaanit tekivat! Intiaanit ovat aina tienneet pitkan, terveellisen ja onnellisen elaman salaisuudet. Lansimaissa olemme aina odottaneet, etta joku tiedemies keksisi taas uusia keinoja tahan. Mita tulisi tehda, on palata juurille varsinkin nyt, kun ihmiskunta tasapainottelee tuhon laidalla." (Maku Yantana, Revista Eco Chamanica)
Jutussa oli myos 19 kohdan summaus siita, mita kannattaisi taman viisauden perusteella syoda. Saastan sen seuraavaan kertaan.
Onko luonto siis tarkoittanut, etta ihmiset ovat lihansyojia? Voi olla.
On kuitenkin eri asia miten ja kuinka usein sita lihaa syodaan. Monta kertaa paivassa, niin, etta supermarkettien hyllyt pullistelevat vahintaan 20 eri voileipakinkkulajia muovikuorissaan vai esimerkiksi niin kuin Perussa Vicosin maalaiskylassa; kerran kuukaudessa juhlaruokana, koska heilla ei ole varaa ostaa lihaa saatika teurastaa elaimiaan joka paiva.
Miettikaapa, jos meilla ei olisi viela kaikkea nykyteknologiaamme ja esimerkiksi metsastaisimme elaimia ilman kaikennakoisia tutkia ja ihmeaseita ja kasvattaisimme karjaamme niin, etta ne voisivat onnellisesti kirmata ulkona suurilla niityilla ja syoda puhdasta ruohoa, niin olisiko mahdollista, etta me soisimme lihaa JOKA PAIVA, useat jopa MONTA KERTAA PAIVASSA. Kun miettii, niin tama ei oikeastaan ole kovin luonnollista toimintaa ja hulppeaa lihansyontiamme varten joudutaan elaimia kasvattamaan liukuhihnatehtaissa, kaukana niittyjen oloista. Muun muassa Animalian sivuilla voi kayda informoimassa itseaan tuotantoelaimista. Tama on asia, mika jokaisen lihansyojan (niinkuin minun) tulisi tehda. En valttamatta ole taysin sen kannalla, etta lihansyonti tulisi taysin lopettaa, mutta sen maaraa tulisi vahentaa TODELLA SUURESTI ja parantaa elainten kohtelua ja lopettaa niita kohtaan harjoittamamme raakuus. Animalian sivuilta loytyy ajatuksia (ja kauhua) nostattavia kuvia + tietoa:
(kuvat tasta linkista, klikkaa kuvaa niin nakyy isompana) http://www.animalia.fi/galleria/tuotantoelainkuvia-0
Mitahan ihminen tekisi jos joutuisi tallaisiin oloihin.. Heraa kysymys: Mika antaa meille oikeuden kohdella elaimia nain?
Kaikkihan me taytamme luonnon kiertokulussa oman paikkamme, mutta kysymys siita, onko ihminen pohjimmiltaan lihansyoja vai ei, on mielenkiintoinen. Gandhin mielesta emme ole pohjimmiltamme lihansyojia ja voimme kylla elaa puhtaasti kasvisperaisella ravinnolla (varmasti totta). Luulen, etta hanenkin mielipiteensa pohjautuu elainten julmaan kohteluun, kuljetuksiin ja muuhun "tuotantoprosesseihin", silla han sanoo, etta kansakunnat voitaisiin tuomita sen perusteella, kuinka he kohtelevat elaimiaan. Me Suomessa emme kylla saisi kovin korkeaa arvosanaa sen perusteella. Gandhi sanoi jotain sen tapaista, etta ehkapa vakivalta ei katoa maailmasta ennen kuin lopetamme elaimia kohtaan harjoittamamme julmuuden.
Luomuruoka voisi olla toinen aihe, josta juttua voisi kirjoittaa monen kirjan verran. Mutta koska hyvaa tekstia on jo olemassa, viittaan teidat lukemaan yhta niista. Se on Olli Postin todella mielenkiintoinen ja hauskasti kirjoitettu kirjanen nimeltaan "Nutrix" ja loytyy esim. googlaamalla tai seuraavasta linkista http://www.viidakkomies.com/wp-content/uploads/2010/08/nutrix1.pdf. Antoisia lukuhetkia!
Recurdos de Mina Clavero, Argentina. 28.12.2010 (viela! kohta taas vaihtuu numerot!)
Ps. IIIIIHANAN kaunista musiikkia: http://www.youtube.com/watch?v=gSm-XmUy8H4
Ja mitenko tama liittyy kestavaan matkailuun...ööö...vaikkapa niin, etta jotta me matkailijat jaksaisimme kiertaa ahkerasti nahtavyyksista toiseen, tulee meidan voida hyvin, mika edellyttaa, etta myos syomme hyvin. No okei melkoinen aasinsilta. Vaikka ruoka ei SUORANAISESTI kuulu kestavan matkailun yleisimpiin aiheisiin, niin se kyllakin kuuluu enemman kuin paljonkin kestavaan kehitykseen, lahinna ruoan tuottamiseen liittyvien kysymysten osalta.
Joten pitemmitta selittelyitta kaykaamme kiinni aiheeseen:
Mita suuhun pistammekaan?
Jalleen kerran loysin mehukkaita juttuja eraasta samaisesta aikakausilehdesta (kaikki kunnia Eco Chamanica-lehdelle hyvista juttuvalinnoistaan!). Juttu kertoi terveellisesta ruoasta, seuraavassa niita siis lainaillen.
"Vuonna 1930 Pohjois-Amerikkalainen hammaslaakari teki mielenkiintoisen tutkimuksen, jossa pyrki loytamaan karieksen aiheuttajan. Han jatti laboratorionsa ja mikroskooppinsa ja lahti tutkimaan ihmisryhmia, jotka ovat terveimpia maailmassa. Ja mista han loysi tallaisia ihmisryhmia? ->Yllatys yllatys Luonnosta!
Tohtori loysi etsimansa ihmiset kaukaa "sivilisaatiosta"; eristyksissa elavista yhteisoista. Nama luonnossa elvat intiaanit ja yhteisot olivat terveita kuin pukit; heidan ruumiinsa olivat vahvoja ja hampaat taydellisessa kunnossa (vaikkakin heidan hammashygieniannsa oli taysin tai lahes olematonta). Yhteisoihin, joita tohtori tutki ympari maailman, lukeutui muun muassa Perun Amazonin ja rannikon intiaaneja, Australian aboriginaaleja, Uuden-Seelannin Maoreja, alkuperaisheimoja Afrikasta, Eskimoja jne. Ja kaikki nama yhteisot noudattivat heidan perinteisia ruokavalioitaan.
Tohtori tutki myos samaisten heimojen jasenia, jotka olivat hylanneet perinteisen ruokavalionsa ja korvanneet sen lansimaisemmalla ruoalla. Selvisi, etta nama tyypit karsivat tismalleen samoita lansimaalaisille tyypillisista terveysongelmista, kuten ongelmista luustossa, hammasongelmista kuten karieksesta, heikenneesta vastustuskyvysta jne. Nain ollen kaikki viittasi siihen, etta kyse oli ruokavaliosta.
Mita nama ihmiset sitten syovat?
Keskeinen teema heidan ruokavaliossaan on tietyt elainperaiset ruoat, jotka ovat rikkaita ravinneaineissa, mutta joita tana paivana pidetaan jopa vaarallisena terveydelle. Tohtori selvitti, etta jotta ihmiskeho imee suurimman osan vitamiineista ja mineraaleista, tyydyttyneet elainperaiset rasvat ovat erittain tarkeita. Naita ravinneaineita ja tarkeita tyydyttyneita rasvoja loytyy erityisesti sellaisten lehmien maitotuotteista, jotka syovat tuoreita ja vihreita kasveja ja ruohoa (EI sellaisten, jotka syovat kuivaa heinaa ja tiivisteita), erityisesti raakavoista, myos kalojen ja muiden elainten sisaelimista kuten maksasta, kalanmunista ja merenelavista.
Tohtori sai myos selville, etta nama perinteisia ruokavalioita noudattavat ihmiset olivat onnellisia, iloisia ja tunne-elamaltaan stabiileja. Eli mika on siis avain hyvaan ravintoon? Tee kaikki, kuten intiaanit tekivat! Intiaanit ovat aina tienneet pitkan, terveellisen ja onnellisen elaman salaisuudet. Lansimaissa olemme aina odottaneet, etta joku tiedemies keksisi taas uusia keinoja tahan. Mita tulisi tehda, on palata juurille varsinkin nyt, kun ihmiskunta tasapainottelee tuhon laidalla." (Maku Yantana, Revista Eco Chamanica)
Jutussa oli myos 19 kohdan summaus siita, mita kannattaisi taman viisauden perusteella syoda. Saastan sen seuraavaan kertaan.
Onko luonto siis tarkoittanut, etta ihmiset ovat lihansyojia? Voi olla.
On kuitenkin eri asia miten ja kuinka usein sita lihaa syodaan. Monta kertaa paivassa, niin, etta supermarkettien hyllyt pullistelevat vahintaan 20 eri voileipakinkkulajia muovikuorissaan vai esimerkiksi niin kuin Perussa Vicosin maalaiskylassa; kerran kuukaudessa juhlaruokana, koska heilla ei ole varaa ostaa lihaa saatika teurastaa elaimiaan joka paiva.
Miettikaapa, jos meilla ei olisi viela kaikkea nykyteknologiaamme ja esimerkiksi metsastaisimme elaimia ilman kaikennakoisia tutkia ja ihmeaseita ja kasvattaisimme karjaamme niin, etta ne voisivat onnellisesti kirmata ulkona suurilla niityilla ja syoda puhdasta ruohoa, niin olisiko mahdollista, etta me soisimme lihaa JOKA PAIVA, useat jopa MONTA KERTAA PAIVASSA. Kun miettii, niin tama ei oikeastaan ole kovin luonnollista toimintaa ja hulppeaa lihansyontiamme varten joudutaan elaimia kasvattamaan liukuhihnatehtaissa, kaukana niittyjen oloista. Muun muassa Animalian sivuilla voi kayda informoimassa itseaan tuotantoelaimista. Tama on asia, mika jokaisen lihansyojan (niinkuin minun) tulisi tehda. En valttamatta ole taysin sen kannalla, etta lihansyonti tulisi taysin lopettaa, mutta sen maaraa tulisi vahentaa TODELLA SUURESTI ja parantaa elainten kohtelua ja lopettaa niita kohtaan harjoittamamme raakuus. Animalian sivuilta loytyy ajatuksia (ja kauhua) nostattavia kuvia + tietoa:
(kuvat tasta linkista, klikkaa kuvaa niin nakyy isompana) http://www.animalia.fi/galleria/tuotantoelainkuvia-0
Mitahan ihminen tekisi jos joutuisi tallaisiin oloihin.. Heraa kysymys: Mika antaa meille oikeuden kohdella elaimia nain?
Kaikkihan me taytamme luonnon kiertokulussa oman paikkamme, mutta kysymys siita, onko ihminen pohjimmiltaan lihansyoja vai ei, on mielenkiintoinen. Gandhin mielesta emme ole pohjimmiltamme lihansyojia ja voimme kylla elaa puhtaasti kasvisperaisella ravinnolla (varmasti totta). Luulen, etta hanenkin mielipiteensa pohjautuu elainten julmaan kohteluun, kuljetuksiin ja muuhun "tuotantoprosesseihin", silla han sanoo, etta kansakunnat voitaisiin tuomita sen perusteella, kuinka he kohtelevat elaimiaan. Me Suomessa emme kylla saisi kovin korkeaa arvosanaa sen perusteella. Gandhi sanoi jotain sen tapaista, etta ehkapa vakivalta ei katoa maailmasta ennen kuin lopetamme elaimia kohtaan harjoittamamme julmuuden.
Luomuruoka voisi olla toinen aihe, josta juttua voisi kirjoittaa monen kirjan verran. Mutta koska hyvaa tekstia on jo olemassa, viittaan teidat lukemaan yhta niista. Se on Olli Postin todella mielenkiintoinen ja hauskasti kirjoitettu kirjanen nimeltaan "Nutrix" ja loytyy esim. googlaamalla tai seuraavasta linkista http://www.viidakkomies.com/wp-content/uploads/2010/08/nutrix1.pdf. Antoisia lukuhetkia!
Recurdos de Mina Clavero, Argentina. 28.12.2010 (viela! kohta taas vaihtuu numerot!)
Ps. IIIIIHANAN kaunista musiikkia: http://www.youtube.com/watch?v=gSm-XmUy8H4
Comentarios
Publicar un comentario