Kerjaaminen
Tama on asia, josta en paase yli enka ympari. Joka kerta kerjalaisia kaupungeissa kohdatessani, unohdan aiemmin muodostamani jarkiperustelut siihen, miten tulisi toimia. Onko tassa asiassa "oikeaa" tapaa toimia?
Tiedan, etta antaminen ei ole millaan tavalla pitkaaikainen apu kerjalaiselle, ja pahimmassa tapauksessa rahan/ruoan/tavaran antaminen "passivoittaa" ihmisia niin, etteivat he ikina pyri hankkimaan itselleen kestavampaa elinkeinoa. Viela pahemmassa tapauksessa kerjalaiset ovat rikollisliigojen "palveluksessa" ja nama laittavat esimerkiksi naisia ja vanhuksia kadulle antaen heille pienia lapsia mukaan, kaikki mahdollisimman koyhiin ja likaisiin vaatteisiin puettuina.
Sen periaatepaatoksen olen tehnyt, etten kannusta millaan tavalla lasten kerjaamista. Heilla on viela mahdollisuuksia elamassaan, sita vastoin kuin vanhoilla ihmisilla. Eras Ecuadorilainen hostelli suositteli vihkosessaan kerjaavien lasten kohdalla mielummin ottaa hieman aikaa ja jutella heidan kanssaan. Opettaa heille vaikka jokin leikki, laulu tai tarina.
Tarpoessamme Sucren vuoristoissa, eraan kylatien varrella KAIKKI ohittamamme lapset pyysivat meilta jotain.
-"Lahjoita minulle karkkia"
-"Ei minulla ole"
-"No, lahjoita jotain muuta".
!!!!
Yksi poika sanoi meidan oppaallemme, etta "Lahjoita minulle sinun vaelluskeppisi" (tai miksi niita nyt kutsutaankaan?!?!). Oppaamme vastasi siihen, etta "Miksi, mina tarvitsen sita itse." Poika vastasi tahan, etta "Siksi, koska mina haluan sen".
!!!!
Lapset ovat nahtavasti oppineet, etta turisteilta saa aina jotain. Turisti on kaveleva karkkiautomaatti.
Eihan lahjan antamisessa sinaallaan mitaan vaaraa ole, mutta lahjan merkitys katoaa mielestani silloin, jos lahjan antaminen ei ole mitaan muuta kuin kerjaamiseen vastaamista. Pyynto "lahjoita" on vaan puettu kauniimmaksi ja vetoavammaksi sanaksi "anna"-sanan sijaan. Eikos lahja anneta silloin, kuin tunnet ihmisen ja haluat antaa lahjan jostain SYYSTA, esim. silloin kun olet kutsuttu vieraaksi taman ihmisen kotiin tai merkkipaivina. Tai etta edes vahintaan tunnet ihmisen ja haluat muistaa hanta jollain tavalla!
On varmasti vaikea vastustaa kiusausta antaa suloisille paikallisille pikkulapsille karamellia tai muuta pienta kivaa, mutta teon vaikutukset kasvavat huomattavasti, kun tasta tulee tapa. Ei vain sen takia, etta karkit tunnetusti tekevat huonoa hampaille (varsinkin koyhilla maalaisseuduilla, joilla hammashuolto voi olla olematonta), vaan myos sen takia, etta tama voi olla mielestani vain alkusoittoa sille, etta lapset oppivat nain kerjaamisen helppouden. Ja entas mita kay niille turisteille, jotka eivat halua antaa lapsille mitaan? Millaisen vastaanoton saavat ne turistit, jotka vain aidosti haluaisivat jutella lasten kanssa.
Muutaman kerran taalla Boliviassa bussimatkan pysahdystauoilla tormasimme pikkulapsiin, jotka vanhemmat olivat ilmeiseti tuoneet kerjaamaan taukopaikalle. Toisessa paikassa kaksi lasta jutteli mielellaan kanssani unohtaen tyystin kerjaamisen, mutta toisessa yritin vaihtaa kerjaamistilanteen jutusteluun hieman vanhemman pojan kanssa, mutta tama halusi keskittya rahanpyytamiseen sen sijaan.
Jos haluaa auttaa huonompiosaistaan, mika hienompaa, nain meidan jokaisen tulisi tehda! Mutta tavalla, miten autat, on merkitysta!
Jotkut sanovat, etta yksi tapa auttaa kerjalaista, on tarjota hanelle suoran rahan sijaan ennemminkin laakkeita tai ruokaa. Silti en voi olla miettimatta, etta eiko tama ole hieman alentavaa. Eiko han niita todella tarvitessaan kavisi itse ostoksilla silla rahalla? Ruoan tai laakkeiden antaminen voi tietenkin olla hyva vaihtoehto, JOS kerjalainen on pakotettu kadulle tyoskentelemaan jonkin rikollisliigan toimesta. Silloin han saisi itse suoraan apua.
Turisti voi kuitenkaan tuskin varmasti tietaa, mita kerjaamisen taustalla on..
Joten ehka parempi olisi siis etsia vaihtoehtoisempia ja kestavampia tapoja auttaa..
Matkustaessa apuaan voi antaa esimerkiksi tukemalla yhteisoja hyodyttavia matkailuprojekteja. Voit esimerkiksi kayttaa matkailuyrityksia, jotka tukevat paikallisyhteisoja muun muassa tilittamalla osan maksamastasi matkan hinnasta yhteisorahastoon, josta nama rahat sitten kaytetaan johonkin yhteishyodylliseen, esim. koulujen tai sairaaloiden rakentamiseen. On myos monia tapoja tukea paikallisia jarjestoja, jotka tyoskentelevat sosiaalisten olojen parantamiseksi. Voit lahjoittaa jarjestoilla rahaa tai vaikkapa vaatteita tai tavaraa. Voit syoda ravintoloissa tai kahviloissa, jotka tukevat paikallista jarjestoa.
Turistina tuot tietenkin jo ulkomaalaista valuuttaa maan talouteen pelkastaan matkustellessasi, mutta ongelmana voi monesti olla valtioiden korruptoituneisuus, jolloin eliitit kaarivat rahat taskuihinsa ilman, etta ne ikina ulottuvat koyhyydessa elavien kurjuutta lievittamaan. Taman vuoksi paikallisten tukeminen suoraan on hyva asia.
Noniin, taas keksin hyvia jarkiperusteluja sille, miksi kerjaamista ei tulisi kannustaa.
Mutta silti en voi olla ajattelematta joka kerta kun vanha mummeli tarttuu minua kadesta kiinni kadulla ja katselee minua anelevasti silmiin, etta mitas jos se nalka on siina ja nyt? Kuinka voit sanoa siina tilanteessa, etta "en nyt auta sinua, koska se ei ole sinulle hyva ratkaisu pitkassa juoksussa."
Tiedan, etta antaminen ei ole millaan tavalla pitkaaikainen apu kerjalaiselle, ja pahimmassa tapauksessa rahan/ruoan/tavaran antaminen "passivoittaa" ihmisia niin, etteivat he ikina pyri hankkimaan itselleen kestavampaa elinkeinoa. Viela pahemmassa tapauksessa kerjalaiset ovat rikollisliigojen "palveluksessa" ja nama laittavat esimerkiksi naisia ja vanhuksia kadulle antaen heille pienia lapsia mukaan, kaikki mahdollisimman koyhiin ja likaisiin vaatteisiin puettuina.
Sen periaatepaatoksen olen tehnyt, etten kannusta millaan tavalla lasten kerjaamista. Heilla on viela mahdollisuuksia elamassaan, sita vastoin kuin vanhoilla ihmisilla. Eras Ecuadorilainen hostelli suositteli vihkosessaan kerjaavien lasten kohdalla mielummin ottaa hieman aikaa ja jutella heidan kanssaan. Opettaa heille vaikka jokin leikki, laulu tai tarina.
Tarpoessamme Sucren vuoristoissa, eraan kylatien varrella KAIKKI ohittamamme lapset pyysivat meilta jotain.
-"Lahjoita minulle karkkia"
-"Ei minulla ole"
-"No, lahjoita jotain muuta".
!!!!
Yksi poika sanoi meidan oppaallemme, etta "Lahjoita minulle sinun vaelluskeppisi" (tai miksi niita nyt kutsutaankaan?!?!). Oppaamme vastasi siihen, etta "Miksi, mina tarvitsen sita itse." Poika vastasi tahan, etta "Siksi, koska mina haluan sen".
!!!!
Lapset ovat nahtavasti oppineet, etta turisteilta saa aina jotain. Turisti on kaveleva karkkiautomaatti.
Eihan lahjan antamisessa sinaallaan mitaan vaaraa ole, mutta lahjan merkitys katoaa mielestani silloin, jos lahjan antaminen ei ole mitaan muuta kuin kerjaamiseen vastaamista. Pyynto "lahjoita" on vaan puettu kauniimmaksi ja vetoavammaksi sanaksi "anna"-sanan sijaan. Eikos lahja anneta silloin, kuin tunnet ihmisen ja haluat antaa lahjan jostain SYYSTA, esim. silloin kun olet kutsuttu vieraaksi taman ihmisen kotiin tai merkkipaivina. Tai etta edes vahintaan tunnet ihmisen ja haluat muistaa hanta jollain tavalla!
On varmasti vaikea vastustaa kiusausta antaa suloisille paikallisille pikkulapsille karamellia tai muuta pienta kivaa, mutta teon vaikutukset kasvavat huomattavasti, kun tasta tulee tapa. Ei vain sen takia, etta karkit tunnetusti tekevat huonoa hampaille (varsinkin koyhilla maalaisseuduilla, joilla hammashuolto voi olla olematonta), vaan myos sen takia, etta tama voi olla mielestani vain alkusoittoa sille, etta lapset oppivat nain kerjaamisen helppouden. Ja entas mita kay niille turisteille, jotka eivat halua antaa lapsille mitaan? Millaisen vastaanoton saavat ne turistit, jotka vain aidosti haluaisivat jutella lasten kanssa.
Muutaman kerran taalla Boliviassa bussimatkan pysahdystauoilla tormasimme pikkulapsiin, jotka vanhemmat olivat ilmeiseti tuoneet kerjaamaan taukopaikalle. Toisessa paikassa kaksi lasta jutteli mielellaan kanssani unohtaen tyystin kerjaamisen, mutta toisessa yritin vaihtaa kerjaamistilanteen jutusteluun hieman vanhemman pojan kanssa, mutta tama halusi keskittya rahanpyytamiseen sen sijaan.
Jos haluaa auttaa huonompiosaistaan, mika hienompaa, nain meidan jokaisen tulisi tehda! Mutta tavalla, miten autat, on merkitysta!
Jotkut sanovat, etta yksi tapa auttaa kerjalaista, on tarjota hanelle suoran rahan sijaan ennemminkin laakkeita tai ruokaa. Silti en voi olla miettimatta, etta eiko tama ole hieman alentavaa. Eiko han niita todella tarvitessaan kavisi itse ostoksilla silla rahalla? Ruoan tai laakkeiden antaminen voi tietenkin olla hyva vaihtoehto, JOS kerjalainen on pakotettu kadulle tyoskentelemaan jonkin rikollisliigan toimesta. Silloin han saisi itse suoraan apua.
Turisti voi kuitenkaan tuskin varmasti tietaa, mita kerjaamisen taustalla on..
Joten ehka parempi olisi siis etsia vaihtoehtoisempia ja kestavampia tapoja auttaa..
Matkustaessa apuaan voi antaa esimerkiksi tukemalla yhteisoja hyodyttavia matkailuprojekteja. Voit esimerkiksi kayttaa matkailuyrityksia, jotka tukevat paikallisyhteisoja muun muassa tilittamalla osan maksamastasi matkan hinnasta yhteisorahastoon, josta nama rahat sitten kaytetaan johonkin yhteishyodylliseen, esim. koulujen tai sairaaloiden rakentamiseen. On myos monia tapoja tukea paikallisia jarjestoja, jotka tyoskentelevat sosiaalisten olojen parantamiseksi. Voit lahjoittaa jarjestoilla rahaa tai vaikkapa vaatteita tai tavaraa. Voit syoda ravintoloissa tai kahviloissa, jotka tukevat paikallista jarjestoa.
Turistina tuot tietenkin jo ulkomaalaista valuuttaa maan talouteen pelkastaan matkustellessasi, mutta ongelmana voi monesti olla valtioiden korruptoituneisuus, jolloin eliitit kaarivat rahat taskuihinsa ilman, etta ne ikina ulottuvat koyhyydessa elavien kurjuutta lievittamaan. Taman vuoksi paikallisten tukeminen suoraan on hyva asia.
Noniin, taas keksin hyvia jarkiperusteluja sille, miksi kerjaamista ei tulisi kannustaa.
Mutta silti en voi olla ajattelematta joka kerta kun vanha mummeli tarttuu minua kadesta kiinni kadulla ja katselee minua anelevasti silmiin, etta mitas jos se nalka on siina ja nyt? Kuinka voit sanoa siina tilanteessa, etta "en nyt auta sinua, koska se ei ole sinulle hyva ratkaisu pitkassa juoksussa."
Comentarios
Publicar un comentario